torstai 29. lokakuuta 2015










 
Onpas tämä syksy harmaa ja pitkä ja kylmä.
Alakuloinenkin ja väsyttävä.
Minä joka yleensä tykkään syksystä, en saa nyt iloa siitä.
 
Mutta kun elämässä tuuli lyö vasten kasvoja
on asioita joiden yli on vaikea päästä
on haasteita
ja monenlaista päänvaivaa
pienessä päässä joka täyttyy liiankin pian
 
niin silloin minä pusken eteenpäin
läpi tuulen ja harmaan päivän
 
En anna periksi.
 
Koska tiedän että tähdet tuikkivat ja aurinko ei sammu
-vaikkei niitä aina näekään.
 
On paljon hyviä asioita
kauniita asioita
unelmia.
 
Niiden voimalla mennään
läpi tämän harmaan
arkisen päivän.
 
Menenpäs lisäämään takkaan puita
-lämmittämään varpaita ja sydäntä ♥




3 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Kertakaikkisen upeat nuo pitkät sukat! Ja värikin täydellinen!

Henna kirjoitti...

Kiitos Hanna! Tuo utuinen vaaleanpunainen on kyllä kaunis väri♥

Unknown kirjoitti...

Hei!
Oletpa ahkeroinut. Ihana huivi ja isoäidinneliö peitto.