lauantai 23. huhtikuuta 2011

Keväisiä kotikuvia











Pidän sisustuksessa vaaleista hempeistä väreistä, mutta toisaalta myös kirkkaista. Pidän rauhallisesta tunnelmasta, toisaalta iloisesta oivalluksesta ja vastakohtaisuudesta. Tykkään vanhoista räsymatoista ja ikiaikaisista esineistä. Ehkä mieluiten asuisin vanhassa punaisessa hirsitalossa, jonka ruutuikkunat olisi tehty käsinpuhalletusta lasista ja jonka lattialankut olisivat nähneet jo sata vuotta elämää.
Mutta vaikka kotimme onkin vielä melko uusi, niin on sekin jo nähnyt aika monenlaisia päiviä ja elää meidän perheemme näköistä elämää:) Sitä sisustetaan rakkaudella ja niin että olisi hyvä olla jokaisella.

Muuten, tykkäsin jo alle kymmenvuotiaana hirmuisesti museoista (varsinkin täällä kotimaassa on paljon sellaisia kotiseutumuseoita joissa on vanhoja taloja museokäytössä). Museon merkki on ehkä ensimmäisiä merkkejä jonka opin tietämään ja kesälomareissuilla niissä usein pysähdyttiin.

Tuo ruskea tuoli on luultavasti Kalle-isopappani käsin tekemä. Se oli sellainen turkoosiksi maalattu, tykkäsin siitä niinkin - mutta antiikkia harrastava henkilö halusi sen kunnostaa mahdollisimman helläkätisesti ja kaunis siitä tuli, kun rapiseva maalikerros poistettiin:)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo tuoli on Lassilan Olga-mummun isän tekemä, siis toooosi vanha, vielä yksi sukupolvi Kalle-isopapasta taaksepäin!! Äiti

Henna kirjoitti...

Vanhempi kuin arvasinkaan! Se on kyllä kaunis, taitavasti koristeetkin sorvattu.